Opiskelijaelämä 2001 - 2005.
Maanantaiaamut tuntuivat tervanjuonnilta. En ole koskaan ollut aamuihminen, eivätkä kalseat aamut pohjanmaalla saaneet minua yhtään innostumaan elämästä. Lehmänsonta haisi ilmassa lähes joka päivä, jollei ollut niin kylmä, että ilmassa tuoksui lumi. Kitkerät aamukahvit, ikävä kotiin poikaystävän luo, kimppa-asumisen ilot ja riemut. Muistan ne sateiset syksyn aamut, kun kylpyhuoneet oli varattu, kaikilla oli kiire luennoille ja aamun harmaus väsytti.
Paska maanantai, todellakin.
Tämä soi toisinaan vieläkin levylautasella. Nykyään harvemmin kuin ennen ja eri syistä. Arki on muuttunut siihen, että lähden mielelläni töihin maanantaiaamuna.
http://www.youtube.com/watch?list=PL11D267F520449482&feature=player_detailpage&v=Cn-brLPkxCg
Paska maanantai
Taasko maanantai ja sataa samaa rataa
viikot valuu ruumis hiljaa hajoaa
taasko maanantai ja sataa ansaan juuttuu maahan
sortuu syviin vesiin katoaa
Miksi tänne koskaan synnyin miksen kuollut
äidin kohtuun tai vain nukahtanut
kehtoon lehtoon tummaan uinumaan
lohtuun kuolon keinumaan
En ois ketään koskaan lyönyt lupauksiaan
syönyt kukaan toisen kanssa sua nähnyt
jäänyt murhe astiaan olis maljaan turhan
katkeraan
Taasko maanantai ja sataa samaa rataa
viikot valuu ruumis hiljaa hajoaa
taasko maanantai ja sataa ansaan juuttuu maahan
sortuu syviin vesiin katoaa
Jäänyt ois myös kuulematta laulut tuulen
tuntematta nauramatta naurut suuret
suudelmatkin maistamatta huulet kuumat
koskematta
Ehkä vielä virren veisaan ehkä kerran
lentoon lähden poutasäähän päälle pilven
siivilleni leijumaan korkealle kellumaan
Ehkä vielä virren veisaan ehkä kerran
lentoon lähden poutasäähän päälle pilven
siivilleni kellumaan korkealle kiljumaan
Seminaarimäen Mieslaulajat
maanantai, 10. syyskuu 2012
Kommentit